Oudoimmat kengät eva

No nyt on mennyt piikkarineitsyys ja juostu ekat treenit niillä kunnon juoksumonoilla eli siis tota piikkareilla. Kuten ehdinkin jo edellisessä tekstissä mainita, pikajuoksupiikkareissa askellus painottuu ainoastaan päkiöille. Päkiän ollessa tasaisesti maata vasten, nousee kantapää about 6 senttiä ilmaan. Vertaus "korkkari ilman korkoa" on aika osuva. Päkiän kohdalla onkin kengän ainoa vaimennus sekä tukevampi pohja, josta löytyy tietty piikit. Loppujalan ympärillä on vain hyvin ohut muovikuori ja jalkine painaakin ehkä kahden sokeripalan verran. Ei tarvi paljon pelätä että hiostaisi. Kenkä on myös hyvin istuva, joten sukan pitää olla todella ohutta tai sitten juoksee ilman sukkia.

Ensimmäiset askeleet olivat kyllä aika epämääräiset ja taisinkin miettiä ääneen että "sci-fimmät kengät ikinä". Oli vaikea päättää astunko kantapää maassa ja päkiät ilmassa vai pelkästään päkiöillä eteenpäin. Lopulta ensimmäinen vaihtoehto osoittautui helpommaksi. Ekat juoksuaskeleetkin tuntuivat oudoilta, mutta huomasi kyllä heti, että pitoa on huimasti enemmän kuin lenkkareilla. Jännää oli kuitenkin se, että jo parin kunnon juoksuvedon jälkeen ei enää oikeastaan huomannut mitään ihmeellisempää juoksun aikana ja koko harjoituksen jälkeen jalat olivat aika hyvin tottuneet outoihin kenkiin. Käveleminen on kyllä edelleen aika hanurista, mutta juoksemiseenhan nämä on tarkoitettukin. Että nyt aletaan sitten lähestyä sitä poimunopeutta.

                                                 
                                     



















                                                -Eka piikkariveto alkamassa. Jännittävää.-


Nyt saatiin myös harvinaista videomateriaalia, joten olkaa hyvä, tässä tämän hetkinen tyylinäyte.

Ihan hyvin meni ottaen huomioon, että edellisestä pikajuoksuvedosta oli kulunut yli kuukausi. Tarkoituksena oli juosta rento 60m 85% maksimivauhdista. Ajaksi tuli ihan ok 7,6 s, mutta siitäkin pitäisi saada vielä sekka pois jos haluais kilpailla tosissaan. Ehkä tärkeintä oli, että koutsin mukaan meno näyttikin jo enemmän juoksemiselta kun oli piikkarit käytössä. Jalat yksinkertaisesti toimi paremmin kuin keväällä lenkkareilla. Kädet heiluu vähän liikaa edelleen, eli niiden pitäis pysyä kropan etupuolella. Nyt ne vielä vähän karkaa taakse. Mutta seuraavaksi pitäis saada vaan lisää voimaa ja lisää notkeutta. Mutta enköhän pääse alle sen kesän 100 metrin tavoitteen, joka oli 12,5 s. Ja positiivisinta oli, ettei oikeastaan sääressä tuntunut kipua. Pääsee senkin pelon yli. Hyvä tästä tulee, kun pääsee kuntoa parantaa.

Wtf? Eih, pitää ostaa lisää maitorahkaa!