Onpahan ollut kesä, ainakin sään osalta. Kesäkuussa tuli lunta ja heinäkuu mentiin taas päinvastoin melkein jatkuvalla hellesyötöllä. Keli suosi kuntoilijaa melkoisesti ja etenkin uimassa tuli käytyä aikaisempia vuosia ahkerammin.
 |
| Pseudotieteilijät käyvät kuumana. Onko tämä uintireissuni aikana sattumanvaraisesti otettu valokuva todiste Gulliverin tarinoiden pikkuihmisten olemassaolosta? Mitä salaisuuksia kemijoki meiltä kätkeekään? |
Vaikka kesäkuussa sairastuttuani kuntoni jymähti aivan pohjalukemiin, on mitä nautinnollisin loppukesä auttanut saavuttamaan sellaisen peruskuntotason, josta voidaan lähteä aktiivisemmin rakentamaan säännöllistä treenisettiä. Mitään varsinaisesti yleisurheiluun keskittyvää harjoitusohjelmaa en ole seurannut, vaan olen nostanut voimatasoani aina sen lajin mukaan mitä on tehnyt mieli. On ollut mukava käydä esimerkiksi pelaamassa kaveriporukalla jalkapalloa tai heitellä jenkkifutispalloa pikkuveljen kanssa. Jotta näistäkin sessioista saadaan jotain irti, juoksen yleensä pallon perässä vähän muita ahkerammin. Onkin ollut helppo huomata, kuinka pitkän lepokauden jälkeen uinuneet lihakset ovat alkaneet aktivoitua. On nimittäin koko kroppa aika mukavasti jumissa. Etenkin selkälihakset ovat harvinaisen ikävässä jamassa johtuen pitkäaikaisesta istumatyöskentelystä. Keskikroppa on hävettävän huonossa tilassa, ja sen vahvistamiseen onkin aika panostaa.
Juokseminen on onneksi palaamassa kohtuullisen hyvälle mallille. Pari päivää sitten kävin vetäisemässä yleisimmän lenkkireittini, joka Google mapsin mukaan olisi noin 7 km, alle puoleen tuntiin ilman isompia revittelyjä. Kotiin päästyäni oli voittajan fiilis, mutta voin kyllä sanoa, että seuraavana päivän jalkapalloilusta ei kyllä sitten tullut mitään. Huolimatta tasaisesta ja suhteellisen rennosta vauhdinpidosta, lihaksisto on niin epävetreä, ettei sitä palaudu kovin nopeasti. On siis pakko myös panostaa lihashuoltoon yhä enemmän, koska pelkään, että näinkin "kevyellä" urheilulla on silti mahdollista venäyttää tai jopa reväyttää jokin paikka. Puhumattakaan siitä, jos tässä aletaan kohta painaa oikeita lajiharjoitteita.
Olen myös miettinyt toisen täysin erilaisen urheilulajin ottamista juoksemisen rinnalle, jotta kärsimätön sieluni ei tylsistyisi niin nopeasti. Yhtenä vaihtoehtona olen harkinnut jenkkifutiksta, koska puoliamerikkalaisena tunnen lajia kohtaan luonnostaan vetoa. Sopivasti Rovaniemellä onkin palauteltu lajia takaisin urheiluskeneen Rovaniemi Nordmen- joukkueen voimin ja kävinkin yhdet treenit kokeilemassa. En kuitenkaan usko, että jatkan niitä hommia. Isoin mutka matkassa on oikeastaan se, että jenkkifutiksessa tarvitaan reilusti erilaisia varusteita. Siihen uppoaa rahaa, enkä edes tiedä asunko Rovaniemellä kovinkaan pitkään enää. Ylimääräiset roippeet nurkissa eivät oikein innosta. Ehkä pidättäydyn nauttimaan rennosta heittelystä ja yritän ehkä tyrkyttää pikkuveljeä yrittämään lajia. Lajin selkeästi korkeampi loukkaantumisriskikään ei oikein houkuttele. Yleisurheilu on kyllä siitä mukavaa, että varustemäärä on matala. Mutta näin pienenä mainostuksena, jos jenkkifutis kiinnostaa, niin Nordmenit hakee nyt uusia pelaajia ja seuralla alkaa 26.8. ilmainen kaikenikäisille sopiva alkeiskurssi. Kiinnostuneiden kannattaa tsiigailla seuran nettisivuja -->
www.rovanieminordmen.fi
Kesä on mennyt nyt kevyesti normaalikunnon saavuttamiseksi. Syksyllä käännetään numiskaa vähän kovemmalle. Onhan nelivuotissuunnitelmani jo saavuttanut puolivälin. On uskomatonta, kuinka nopeasti kaksi vuotta on kulunut päätöksestäni aloittaa "vakava urheileminen". Kunnon puolesta ollaan valitettavasti jälleen samassa jamassa kuin taannoin alkupäivinä ja kellossa on enää jo käytetyn ajan verran armonaikaa jäljellä saavuttaa sankaritason luokitus. Mitenhän tässä käy?
Lopuksi vielä maininta, että suunnittelemastani tunturimaratonista ei sitten oikein tullut mitään. Suoraan sanottuna unohdin ilmoittautua. Mutta paikatakseni tämän erheen sain mahdollisuuden vaeltaa samaisen reitin osana valokuvaajan työnkuvaa. Seikkailun kulusta voi lukea täältä ja löytyypähän videomatskuakin!
Vasa-liite: Tunturil eka, tunturil vika
 |
| Kohti yksinäisiä vuoria |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti